Paskaa. Paskaa kaikkialla.

Mä oon hämmentyny. Mä en oo ikinä ollu näin hämmentyny. On henkilö X, jonka kanssa mulla oli jonku aikaa juttua mut seki päättyi koska oltiin kuulemma liian erilaisia mitä en ymmärrä ollenkaan. Kuitenkin, pari viikkoa tämän "dumbbauksen" jälkeen X sanoo mulle mesessä et mun pitäis mennä sinne. Kaverit tietää miksi. No menin sitten sinne. X käyttäytyi aivan erilailla kuin olisin odottanut sen käyttäytyvän. Siitä ei yhtään tiennyt et mikä tää juttu sen mielestä nyt on. Koska ite oon ollu koko ajan siinä käsityksessä ettei meillä oo enää mitään, mutta tuo sai mut miettimään et onkohan nyt sitten kuitenkin jotain.
Noh sen viikonlopun jälkeen me ei olla puhuttu juuri paskaakaan. Kirjaimellisesti.
Kaverit ei halua että olisin kyseisen henkilön kanssa enää tekemisissä, koska X on kuulemma epävakaa persoona niiden mielestä. Sain myös tietää että Emma oli nähny unta jossa X tappoi minut eräästä syystä.
Mä en todellakaan tiedä mitä mun pitäisi tehdä, koska mä en halua laittaa välejä poikki kenenkään kanssa. Tottakai mä tunnen X:n parhaiten, mutta se että mä jossain sisimmässäni toivon meidän jutun alkavan taas luistaa, heikentää mun arviointikykyä.
Hämmennyksen määrä on suunnaton, eikä mulla oo mitään hajua mitä mun pitäisi tehdä. Mä haluaisin nähdä X:ää, mutta kaverit ei halua että mä nään sitä. Myöskin mua pelottaa toisaalta nähdä X:ää koska mä en tiedä mikä mä sille oon. Toisaalta taas tuntuu siltä et kaikki on hyvin kun mä sitä näen. Hämmennyksen määrä on mittaamaton.
Ja joo yritän blogiin angstaamalla saada ajatuksiini jonkinlaista selkoa, joten anteeksi tällainen angstaus jos joku tänne asti jaksoi lukea.

Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi - Käpytemppeli